keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

I've got the answers!


USA

Miksi valitsit Exploriuksen ja onko toiminut hyvin? 

Alunperin tarkoituksenani oli lähteä vaihtoon AFS:n kautta, mutta koska kaikki USA:n paikat olivat jo täynnä, päädyin varavaihtoehtooni Exploriukseen. Exploriuksen valintaan vaikutti sopiva hinta, useat lähtövalmennustilaisuudet, alkuleiri New Yorkissa, loppuleiri Washington D.C.:ssä sekä järjestön hyvä maine omissa ja muiden vaihtareiden silmissä (blogeja lueskelemalla sain käsityksen, että Explorius on toiminut muilla vaihtareilla hyvin). Explorius on suhteellisen pieni järjestö ja toimittaa vuosittain ulkomaille vain rajatun määrän vaihtareita, ja voin sanoa, että olen ollut tyytyväinen Exploriuksen toimintaan tähän asti. Kaikki on toiminut kokonaisuudessaan hyvin ja tämänastisten kokemusten perusteella voisin suositella Exploriusta muillekin vaihtareille, vaikka toki joskus tulee mutkia matkaan (kuten omalle kohdalle osunut epäaktiviinen aluevalvoja, eikä USA:an saavuttua ole turhan usein järjestön puolelta kyselty kuulumisia, mutta mitään suurempia ongelmia ei ole ollut).

Miksi juuri USA? Kun mietit vaihtoon lähtemistä, harkitsitko muita maita kuin Jenkkejä? 

USA valikoitui kohdemaakseni hieman vahingossa, enkä tosissani edes harkinnut muita kohdemaita, kuin USA:ta. USA-vaihtareiden blogeja lueskellessa ja aina Amerikkaan matkustamisesta haaveilleena maavalinta tuntui melko helpolta.  Kanada, Australia, Ranska, Britit sekä saksankieliset maat kävivät myös mielessä, mutta loppujen lopuksi Amerikka vaan tuntui mulle oikealta valinnalta. Olen aina ihaillut Amerikan suuruutta, väestön rikkautta ja mahdollisuuksia, joita Amerikalla on tarjota. Rakastan englannin puhumista, high school -elämä sekä koulun erilaiset aktiviteetit ovat osoittautuneet mieluisiksi, kauppojen halvat hinnat ja hyvä, mutta epäterveellinen ruoka viehättää. Myös ajatus amerikkalaisten iloisesta, sosiaalisesta ja ystävällisestä luonteesta sai minut tuntemaan itseni tervetulleeksi vaihtariksi. Ja vaikka olinkin jo valinnut kohdemaakseni USA:n hakupakettini lähetettyä, piti jännitystä yllä USA:n 50 erilaista osavaltiota, joista olisin voinut päätyä mihin tahansa ja joista jokaisella on omat aksenttinsa, tapansa ja ympäristönsä. 

Mikä siellä on parasta, niin kuin Jenkeissä ylipäätänsä? 


Tykkään yleisesti ottaen elämästä Amerikassa, mutta parhaimpiin asioihin kuuluu englannin puhuminen, Amerikan suuruus ja mahtavat matkailumahdollisuudet, ihmisten avoin ja iloinen asenne, kauppojen halvat hinnat ja amerikkalainen ruoka. Yhden asian nimeäminen on oikeastaan mahdotonta, sillä niin moni asia tekee yhdessä Wisconsinista miellyttävän asuinpaikan.

Oudoin amerikkalainen tapa/asia, joka hämmästytti?


Eniten vieläkin ihmetyttää ruoan syönti käsin. Veitsiä ei ole edes tarjolla ja haarukkaakaan ei useinmiten käytetä. Ruoka syödään sandwicheistä ja ranskalaisista vanukkaisiin käsin. Toinen tapa joka eroaa suomalaisten ujoista tavoista on se, että ihmiset puhuvat paljon enemmän toisilleen, niin tutuille kuin vähän tuntemattomillekin, ja ihmiset halailevat ja kättelevät yms. enemmän. Sitten tietenkin amerikkalainen high school ja siihen sitoutuminen, varsinkin urheilulajeihin, on erilaista, ruokakoot on paljon isompia ja ruoka mitä täällä syödään, on paljon epäterveellisempää. Eroja löytyy paljon, mutta tässä nämä mitkä tulee ensimmäisenä mieleen.

Tykkäätkö amerikkalaisesta elämästä? 


Tykkään amerikkalaisesta elämästä kovasti, mutta Suomi-elämääkin on kova ikävä. Molemmilla mailla on omat hyvät ja huonot puolensa ja lähtö USA:sta tulee olemaan todella vaikeaa. Nautin Wisconsinissa asumisesta ja Richland Centeristä on muodostunut minulle toinen koti.

Kuvaile paikkaasi, jossa olet vaihdossa kolmella adjektiivilla. 

Pieni, kylmä (ilmasto) ja luonnollinen.


High School

Mikä sun enkun numero oli ysin päättötodistuksessa? Oletko hyvä englannissa? 


Päättötodituksessa enkun numeroni oli 10. Olen aina ollut kiinnostunut uusista kielistä sekä kulttuureista ja innokas oppimaan englantia. Englanti on ollut mulle aina melko luontevaa ja helppoa oppia, joten voin sanoa, että kielitaitoni oli melko hyvä jo ennen Amerikkaan lähtöä. Vaihtoon voi kuitenkin lähteä, vaikkei osaisi muutamaa sanaa enempää kohdemaan kieltä. Tännehän sitä kieltä on tultu oppimaan ja omassa kielitaidossanikin kyllä huomaa muutoksia parempaan suuntaan, kuten sujuvuutta sekä sanastoa on tullut paljon lisää. 

Oletko senior eli valmistutko nyt tänä vuonna? 

Olen high schoolissani junior, mutta kouluni antaa minun osallistua graduationiin, joten periatteessa kyllä, valmistun tänä vuonna amerikkalaisesta lukiosta. Suomessa palaan lukion penkille toisen vuoden opiskelijana vuotta nuorempien kanssa eli lukiota tulee käytyä yhteensä neljä vuotta. 

Millon sulla on seuraava prom?


Amerikkalaisessa high schoolissa on yleensä tanssit syksyllä (homecoming), talvella (snowball tmv.) ja keväällä (prom). Kaikki tanssit on kuitenkin täysin koulukohtaisia. Junior vuoden prom on koko high school ajan isoin juttu ja siihen valmistautuminen aloitetaan jo kuukausia ennen itse tansseja. Meidän koulun prom on tämän viikon lauantaina ja odotan super innoissani kyseistä päivää. Mekko, kengät, korut, kampaaja-aika, meikkiaika, varaus ravintolaan sekä suunnitelmat päivän kulusta on kaikki valmiina ja tarkkaan mietitty, can't wait! 


Friends

Oletko saanut paljon kavereita tai ystäviä?

Koulussani on vain noin 90 oppilasta, joista tunnen lähes jokaisen ja joiden kanssa voisin jutella ja joista varmasti jokainen tietää minut. Pienessä koulussa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta ihmisiin tutustuminen ja ystävien saaminen on osoittautunut paljon helpommaksi pienessä koulussa. Host sisko Abby on paras ystäväni ja siskon kautta olen tutustunut moniin ihaniin ihmisiin, joista muutamaa voin kutsua todella läheiseksi ystäväksi, joille voin kertoa mitä tahansa. Sitten niitä hyvän päivän tuttuja ja kavereita löytyy kymmeniä ja myös vaihto-oppilaista olen saanut hyviä ystäviä, erityisesti koulumme toisesta vaihtarista Josesta on tullut mulle tärkeä kaveri. 

Oliko kavereiden saaminen miten vaikeeta?  

Host siskoni kanssa ystävystyttiin todella nopeasti ja ollaan nykyään todella läheisiä. Lounasporukkani löysin heti ensimmäisenä koulupäivänä ja vieläkin syön lounaani samassa pöydässä samojen ihmisten kanssa. Koko vuoden ajan mulla on ollut kavereita, joiden kanssa viettää aikaa ja jutella, mutta vasta puolen vuoden täällä olon jälkeen olen saanut kunnon ystäviä Amerikasta, niin vaihto-oppilaita kuin amerikkalaisiakin. Eli kyllä se kavereiden saaminen vaatii aikaa ja itse pitää olla sosiaalinen, mennä juttelemaan ja ehdottaa ajanviettoa yhdessä kouluaikojen ulkopuolella. Paras tapa saada kavereita ja tutustua koulun oppilaisiin paremmin on varmaankin koulun urheilujoukkueisiin ja kerhoihin liittyminen, jonka kautta itsekin löysin uusia kavereita. 

Uskotko pitäväsi monien kanssa yhteyttä kotiinpaluun jälkeen? 


Uskon, että tulen pitämään yhetyttä niiden muutaman läheisimmäksi muodostuneen ystävän kanssa vielä Suomeen paluunkin jälkeen. Host siskolla on suunnitteissa tulla Suomeen vuoden päästä kesällä ja itsekin aion vierailla jossakin päin USA:ta tulevaisuudessa ja tavata siskoa. Muun host perheen kanssa tulen varmaankin pitämään yhteyttä jonkin verran Facebookin kautta tai lyhyillä sähköposteilla. 


Dating

Ootko koskaan seurustellut? 

En ole koskaan seurustellut.

Ootko käyny paljon treffeillä Amerikassa? 


Pyyntöjä on tullut jonkin verran ja pariin otteeseen olen käynytkin, mutta vuosi on sen verran lyhyt aika ja Amerikka sen verran kaukana, etten ole halunnut käyttää liikaa aikaani vaihtovuoden aikana seurusteluun.

Millanen on sun unelmien kumppani? Mies vai nainen? Tumma vai vaalee? Ujo vai itsevarma? Hiljainen vai puhelias?


Unelmien kumppani on mies, joka on fiksu, rehellinen, pitää itsestään ja omasta kropastaan huolta, hyvä huumorintaju, haluaa matkustella, tumma, sopivassa määrin puhelias mutta ei vaivaannu hiljaisista hetkistä, ujo tai itsevarma, kumpi tahansa käy. Kaikista tärkeintä on se, että ajatusmaailmat ja arvot kohtaavat ja nautitaan toistemme seurasta.




Exchange Year & Experiences

Parhaimpia muistoja tähän mennessä?


Vaihtovuoden ajalta on kertynyt paljon unohtumattomia kokemuksia ja koko loppuelämän ajan kestäviä muistoja. Olisi oikeastaan mahdotonta valita vain yksi, mutta vuoden aloitus New Yorkissa, värijuoksu host siskon kanssa, ensimmäinen koulupäivä amerikkalaisessa high schoolissa, cheerleading harjoitukset, koripallopelit, kaverin luona vieraileminen Tennesseessä, muiden vaihtareiden kanssa tapaamiset, koulun tanssit, yhdessä kavereiden kanssa syömässä käyminen, Thanksgiving, Halloween, Spring Break Alabamassa upeilla hiekkarannoilla... Kaikista eniten olen kuitenkin nauttinut niistä pienistä arjen hetkistä host perheeni ja kavereideni kanssa: koulupäivistä ja viimeisen tunnin loputtomaan jatkuvista keskusteluista, arkena nautituista vohveliaamiaisista, laulamisesta host siskon kanssa automatkojen aikana, perheen kanssa yhdessä vietetyistä tv-illoista, jäätelöllä käymisestä niiden läheisimpien kavereiden kanssa. 

Onko vaihtovuosi kaiken arvoista? 


Voin ilman pienintäkään epäilystä sanoa, että kyllä. Vaikka joskus useamminkin tulee epätoivoinen ja surullinen fiilis ja haulaisi vain pakata kaikki tavarat kasaan ja palata ensimmäisellä lennolla takaisin Suomeen, vuosi on ehdottomasti niiden huonompienkin päivien arvoinen. Ne hyvät hetket nimittäin voittavat huonot hetket mennen tullen ja saavat hymyn huulille päiviksi. Kun huomaa oman kielitaitonsa parantuvan, vahvistuvansa henkisesti ja kasvavansa itsenäisemmäksi päivä päivältä ja tuntee olevansa osa amerikkalaista elämää, perhettä ja koulua, tulee voittajafiilis. Uskalsin toteuttaa unelmani ja kokeilla omia siipiäni yksin toisella puolen maailmaa ja voin olla ylpeä tästä kokemuksesta.

Oletko katunut vaihtoon lähtemistä? 


Ensimmäisinä päivinä Wisconsinissa mielessä kävi useampaankin otteeseen, että mitä jos vaihtovuosi ei olekaan minua varten ja mitä jos heitän vuoden elämästäni hukkaan. Jouluun asti koti-ikävä vaivasi ja ikävöin Suomea kovasti ja aina vaikeina hetkinä tuli ajateltua, että miten paljon paremmin kaikki on Suomessa ja miten paljon helpommin asiat hoituisivatkaan. Kaikista vaikeista ajoista huolimatta en todellakaan kadu lähtöäni. Alun epäröinti ja koti-ikävä on muuttunut peloksi siitä, että täältä pitää joskus lähteäkin. En ole vielä valmis palaamaan Suomeen ja nautin olostani täällä enemmän kuin koskaan. Vaihtoon lähtö on epäilemättä ollut yksi elämäni parhaimmista päätöksistä.

Pelottaako palata takaisin Suomeen? 


Suomeen paluu pelottaa, mutta enemmän minua pelottaa täältä lähteminen. En halua jättää kaikkea tätä taakseni, mutta samalla haluan taas nähdä perheeni Suomessa ja tavata kavereitani. Olen varma, että Suomessa kaverini odottavat minua ja vaikka kaikki ei olekaan enää samalla tavalla kuin lähtiessä ja varmasti moni asia on muuttunut, ihminen sopeutuu muutoksiin. Uskon, että vaihtovuoden jälkeen selviän Suomeen takaisin sopeutumisesta, vaikkei se helppoa olisikaan.

Mitä neuvoja antaisit tuleville vaihtareille omien kokemusten perusteella?


Lähde matkaan avoimin mielin ja valmistaudu ajoissa lähtöön: opiskele kohdemaan kieltä, suunnittele pakkaaminen ennen viimeistä iltaa (toisin kuin minä :D), hanki viisumi, vaihda rahaa, tutustu kohdemaan kulttuuriin, tutki puhelin ja tietokoneasiat etukäteen, juttele käytännön asiat selviksi Suomi-perheen kanssa ja niin edelleen. Koskaan ei voi olla liian valmistautunut, mutta pahin virhe, minkä itse tein ennen lähtöä oli, että odotin vuodelta aivan liikaa. Vaihto-oppilasvuoden tarkoitus on elää tavallista amerikkalaista elämää ja käydä koulua sekä tutustua amerikkalaiseen kulttuuriin. Matkustelu ja uniikit kokemukset antavat vuodelle lisämaustetta, mutta ilman matkusteluakin maalla eläessä voi viettää aivan mahtavan vuoden. Vaihdon aikana on tärkeää mennä avoimin mielin mukaan kaikkeen mahdolliseen, tutustua uusiin ihmisiin, hymyillä, sanoa "kyllä" uusillekin jutuille, olla murehtimatta kielen kanssa tehdyistä virheistä ja elää hetkessä. Vaihtovuosi menee ohi nopeammin kuin osaisi edes kuvitella, joten nauti jokaisesta hetkestä täysin sydämin.


Kuvat: Pinterest

Kiitos kaikille kysymyksiä lähettäneille!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti